Niin, eilisestä. Kun pähkäilin, että ottaisinko ilon irti ja bailaisin kera alkoholikaloreiden... Olen vakuuttunut siitä, että kymmenet ihmiset ovat henkeä pidätellen valvoneet yönsä miettien, että mihin tulokseen lopulta päädyin. Joten kerrottakoon virallisesti, että otin. Otin molemmille jaloille, vasemmalle korvalle ja kaikille sormille.

Eilen aamulla olin reipas kun tiesin, että illalla kalorit paukkuu yli sallittujen rajojen ja päätin käydä reippaalla kävelylenkillä. Kävelin rivakan 4km lenkin hyvän musiikin tahdissa ja ravinnoksi nautin vain keijupölypussejani. Mutta illalla sitten nautin sidukkaa, fresitaa, lonkeroa ja kuohuviiniä. En onneksi mitenkään suuria määriä joten onnistuin pysymään virkeänä ja tyylikkäänä... ainakin virkeänä. Yksityisbileistä jatkettiin paikalliseen diskoteekkiin laittamaan jalalla koreasti, kaloreita kai sekin syö. Vaan nytpä on sitten semmottinen jyrän alle jäänyt olo kun väsyttää ja tympii ihan koko rahan edestä. Krapulaa ei ole nimeksikään mutta lyhyet yöunet ja eilinen urheilullisuus verottavat. Ja perinteinen krapulakebabkaan ei ole sallittua, ei kuulkaa juuri naurata kun kroppa huutaa rasvaa ja suolaa, ja minä litkin keijupölypirtelöitä. Vaan itsepähän soppani keitin ja maksan valinnoistani. Tulevaisuus on pitkä aika tähän iltaan verrattuna, kyllä minä ehdin herkutella oman osani maailman krapulamätöistä sitten leikkauksen jälkeen (mahaan mahtuu sitten kokonaista 0,5dl kebabbia, maistuis varmaan sullekin)... Joten j ä l l e e n  kerran tiukka ote omasta niskasta ja paluu kohti omaa tulevaisuutta, hoplaa! Kohta saunaan hikoilemaan mansikkakuoharit lopullisesti ulos elimistöstä... lenkille teki mieli mutta sitten tuli olo, että multahan lähtee henki jos tässä olossa rehkin. Joten saunaan ja nukkumaan mars.

Rairai!